Harjoittelun aikana INYllä saimme mahdollisuuden työskennellä ympäristössä, jossa sosiaalityö yhdistyy maahan muuttaneiden naisten tukemiseen eri kulttuureista ja taustoista. INY on järjestö, joka auttaa maahan muuttaneita naisia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan kansallisuudesta riippumatta. INY toteuttaa tätä tarjoamalla esimerkiksi Akkad-hankkeeseen kuuluvaa ryhmätoimintaa, jossa paneudutaan väkivallan eri muotoihin ja naisten oikeuksiin. Tästä järjestöstä löytyy myös TeKo-toiminta (Työelämää Kohti), jossa keskitytään naisten tulevaisuuden rakentamiseen esimerkiksi työllistymisen ja opiskelupaikkojen hankkimisen avulla, näin avaten uusia mahdollisuuksia.
Yksi harjoittelun parhaista asioista oli se, että saimme opettaa suomen kielen kurssia, jossa tapasimme monia naisia. Keskustelimme monista tärkeistä aiheista, ja osallistujat olivat innokkaita ja jakoivat ajatuksiaan. Näissä keskusteluissa opimme paljon heidän haasteistaan sopeutumisprosessissa uuteen maahan. Oli vaikuttavaa nähdä, miten erilaisista taustoista tulevilla naisilla oli yhteinen tahto oppia ja kehittyä. Tämä motivoi meitä kumpaakin entistä enemmän alallamme.
Toteutimme suomen kielen kurssin suunnittelemalla aina ennen tuntia tulevat aiheet ja materiaalit. Otimme aiheiden suunnittelussa aina huomioon asiakkaiden suomen kielen tason ja aikaisemmilla tunneilla käsitellyt aiheet. Pidimme tätä kurssia kolme kertaa viikossa, jonka aikana pääsimme hyvin tutustumaan jokaiseen osallistujaan ja huomioimaan jokaisen henkilökohtaisen tason suomenkielessä. Uuden asiakkaan tullessa kurssille otimme selvää asiakkaan suomen kielen tasosta.
Suomen kielen kurssi on matalan kynnyksen ryhmä. Tämän myötä ryhmässä voi usein olla suomen kielen taidoiltaan eritasoisia naisia, jolloin edistyneemmät ja kielen aloittelijat ovat samassa ryhmässä. Mahdollisuuksien mukaan otimme toisinaan yksittäisiä henkilöitä sivuun käydäksemme läpi suomen kielen alkeita. Tällä tavalla yritimme pitää opettamisen tasavertaisena.
Tunti alkoi usein selkouutisten katsomisella ja aiheista keskustelemalla. Ennen tunnin alkua katsoimme selkouutiset ennakkoon, että aiheet eivät ole liian vakavia, sillä tunnin on tarkoitus olla mukava ja rento.
Tällaisen ryhmän pitäminen oli meille kummallekin uutta ja aluksi jännittävää. Suurin jännitys syntyi siitä, että osaa opettaa asiat oikein ja asiakkaat ovat kiinnostuneita meidän opetuksesta. Pian kuitenkin huomasimme ryhmien onnistuvan hyvin ja asiakkaat ottivat meidät avoimin mielin vastaan. Opetuksen aikana huomasimme erityisesti yhdessä tekemisen olevan mieluisin tapa asiakkaille oppia. Seurasimme asiakkaiden kiinnostusta ja osaamista eri vaiheissa ja muokkasimme aina opetusta sen mukaan.
Harjoittelun aikana autoimme asiakkaita erilaisissa ongelmissa. Jokainen tilanne oli mahdollisuus oppia, mitä apua ihmiset tarvitsevat ja miten kulttuurierot vaikuttavat heidän tapaansa kohdata ongelmia. Ymmärsimme, kuinka tärkeää on sovittaa apu ja lähestymistapa kunkin ihmisen tarpeisiin, kunnioittaen heidän perinteitään ja arvojaan.
Tämä harjoittelu auttoi meitä ymmärtämään, miten voimme olla mukana luomassa tehokkaampaa tukijärjestelmää ja rakentamassa hyviä asiakassuhteita.
Kokemus INYllä vahvisti käsitystämme siitä, että haluamme työskennellä sosiaalialalla. Ihmisten auttaminen, heidän tarpeidensa ymmärtäminen ja heidän tukemisensa kehityksessä on työtä, joka tuo suurta iloa.
SS ja CL